Teksti tuli juuri Murun oikoluvusta ja korjausten jälkeen muutan sen PDF:ksi ja lähetän ohjaajalle. Sen jälkeen kandintyö on paketissa. Tutkinto on sitten vielä asia erikseen, mutta siihen vaadittava viimeinen kurssikin alkaa vasta tämän kuun lopulla.
Olen kyllä kohtalaisen tyytyväinen itseeni. Vaikka opiskelu vanhempainvapaan aikana tuskin tekee kenestäkään superihmistä tai jotenkin ylitsevuotavaisen upeaa henkilöä, niin olen ylpeä siitä, että olen saanu hoidettua tuon homman pakettiin ennen kuin vanhempainvapaani loppuu. Ja sehän loppuu huomenna ;) Nyt voin siis huoletta siirtyä takaisin riviopiskelijaksi, joka hoitaa lastaan kotona opiskelujen ohessa ja nostaa kotihoidontukea. JEI! Paitsi että riviopiskelijaa minusta tuskin enää tulee ja taitaa mennä tuo opiskelun ja lapsen hoidon ensisijaisuussuhdekin toisin päin.
Krediitit tän proggiksen aikaansaamisesta täytyy antaa itseni lisäksi ehdottomasti Murulle. Muru ei pelkästään oo oikolukenut mun tekstiä vaan kannustanut, kuunnellut, tukenut, tsempannut ja potkinut eteenpäin. Ja tämän lisäksi hän on vielä joustanut, venynyt ja ideoinut. Ja koska hän on maailman paras isä, hän on myös hoitanut Ipanaa vaikka ja kuinka paljon, että minä oon saanut tehdä hommia rauhassa.
Krediitit tän proggiksen aikaansaamisesta täytyy antaa itseni lisäksi ehdottomasti Murulle. Muru ei pelkästään oo oikolukenut mun tekstiä vaan kannustanut, kuunnellut, tukenut, tsempannut ja potkinut eteenpäin. Ja tämän lisäksi hän on vielä joustanut, venynyt ja ideoinut. Ja koska hän on maailman paras isä, hän on myös hoitanut Ipanaa vaikka ja kuinka paljon, että minä oon saanut tehdä hommia rauhassa.
Mutta mitä tulee kandintyön jälkeen?
Näitä:
Kävin tänään kahdessa kirjastossa. Yliopiston kirjastossa ja kaupungin kirjastossa. Mukaan tarttui kirjoja ja lehtiä, joita voi kuvata asiasanoilla: Systems engineering, mekatroniikka, häämekot, ompelu for dummies ja kaavoja. Lisäksi bonuksena hervottoman paksu kirja Kilpikonnien hidas valssi, jossa laina-aikaa on viikko, ei uusintamahdollisuutta. Tällä viikolla siis sitä ainakin.
Sen lisäksi luvassa on ompelua, ompelua ja ompelua. Tulossa on tyynyä, housua, säilytyspussukkaa pienenä ja isona sekä ehkä jotain pientä yllärikivaa. Pääsen kokeilemaan aplikointia ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen ja voin sanoa, että ala-asteen kokemuksesta ei oo mitenkään erityisen laadukkaat muistot. Veikkaisin, että se taulu on vielä jossain...
Sen lisäksi tällä viikolla pitää jo tutustua noihin teknispainotteisempiin kirjoihinkin. Maanantaina on tapaaminen proffan kanssa ja siellä pitäisi tietää mitä noissa kirjoissa sanotaan seuraavan opintosuoritteen aiheesta. Aihe itsessään on semisti salaisuus (teille, ei minulle ). Jännää!
Lähiaikoina postauksessa siis luvassa ompeluasiaa. Pääsette samalla näkemään millaisen muodonmuutoksen minun odotusajan juhlamekko koki, kun ihanien S:n ja J:n häihin tarvitsi uuden koltun.
Mutta nyt. Ruokaa. Ruoka-arpajaiset tuotti tälle päivälle Murun lempparin, Kulho-Kebun, ja se on nyt valmista. Ei muuta ku saavi pöytään, lautaset esiin ja syömään. Ja sitten me katsotaan Tintti.
-Annamaija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti