Angstauttaa. Ahdistaa.
Kahden kuukauden päästä minun aikana kotirouvana on ohi ja on aika väistyä sivuun ja antaa pelikenttä miehelle. Ja mennä töihin. Joita ei vielä ole.
Tämä vuosi on ollut opintojen kannalta hämmentävän hyvä. Keväällä sain yhden PITKÄÄN roikkuneen kurssin pois roikkumasta ja toisen kurssin tentissä kävin istumassa tämän viikon maanantaina. Kandintyö valmistui, vaikkakin ehkä vähän jälkijunassa alkuperäisestä aikataulusta, ennen vanhempainvapaan päättymistä. Nyt on käynnissä kaksi kurssia, joista toinen tekee minusta tekniikan kandin. WOOPWOOP! Ja toinen saattaa poikia diplomityöaiheen. Lisäksi kahden viikon päästä (muistin sen juuri nyt) on yksi rästitentti, joka jättää minulle jäljelle enää yhden kurssin ja diplomityön. Siis 35 opintopistettä.
Ja minua ahdistaa. Tähän asti on voinut aina tukeutua siihen, että jos MITÄÄN muuta ei ole tai tule, niin aina voi olla opiskelija ja nostaa opintotukea. Mutta nyt tukikuukaudet on vähissä ja opintojakaan ei juurikaan ole. Ja kotoa löytyy pieni ihminen, jolle on pystyttävä tarjoamaan katto pään päälle ja ruokaa lautaselle. Entäs jos en löydäkään töitä? Entäs jos en saakkaan diplomityöaihetta (okei, let's face it. Aihe löytyy aina. Minussa on kiinni runsaasti euroja...) ja etenkin entäs jos siitä ei makseta mitään?
Ja kun angstaan kaikkia näitä kauhuskenaarioita, en pysty tekemään mitään. Taas ois käyttöä opintopsykologille, että sais aivot ojennukseen. Yksi asia kerrallaan. Ei angstata liian kauas. Valmistumiseen on vielä pitkä matka ja matkalla on vielä monta asiaa.
Siispä itsellekin muistiin ToDo-lista alkavalle viikolle:
1) Tee harjoitustehtävät (6 kappaletta) joiden DL on 9.11. HETI maanantaina!
2) Lue tenttiin, joka on 19.11. HETI kohdan 1 jälkeen sekä ainakin 2 tuntia kaikkina tulevina päivinä ennen tenttipäivää.
3) Luo joku dokumentti erikoistyölle. Aivan sama mihin ja millainen, kunhan jonkun luot. Tiistaina.
4) Päivitä LinkedIn-profiili ja muut työnhaun dokumentit.
5) kaikissa edellisissä kohdissa muista Pomodoro-tekniikka. Paitsi jos Ipana nukkuu pitkiä päiväuniaan. Silloin tee kuin ei huomista olisikaan!
Noilla pääsee jo taas eteenpäin ja mieli keveni.
-Ansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti